Karavaanarielämä pelasti kesän 2020

Kevään aikana koiranäyttelyt peruuntuivat toinen toisensa jälkeen. Helmikuussa käytiin Torniossa ja seuraavan kerran näyttelyyn päästiin 2.8.2020. Kyllähän tämä oli outoa. Vierotusoireita oli selkeästi nähtävissä. Pääasiassa meidän reissut ovat muodostuneet koiranäyttelyreissuista, joita on ollut tasaisesti koko ajan. Olemme menneet sinne, missä on näyttely, treffattu ystäviä ja käyty uusilla leirintäalueilla tai yövytty puskassa. Onneksi reissuja voi tehdä ilman koiranäyttelyitäkin. Tässähän on vain oma mielikuvitus rajana. Menee sinne mihin haluaa ja lähtee käymään uusissa paikoissa, missä koskaan ei ole käynyt. Me rakastetaan reissaamista, joten tämän koronavuoden 2020 pelastus on ollut karavaanarielämä.

Tosiaan sehän ei meitä haitannut yhtään, että tästä kesästä tuli erilainen kuin alun perin suunniteltiin. Kesälomareissulle startattiin Leevin ja koirien kera perjantaina 17.7.2020 heti töiden jälkeen. Ensimmäisenä suuntasimme Tornioon Puuluotoon sukuloimaan, josta matkasimme lauantaina Tervolaan Ryynäsenniemeen Kemijoen rannalle. Turhaan ei Ryynäsenniemen leirintäaluetta sanota Lapin paratiisiksi. Jos et ole alueella vielä vieraillut niin lämpimästi suosittelemme tätä. Käy ensihätään vierailemassa kotisivuilla . Ryynäsenniemeen haimme Pilvin Rovaniemeltä lomailemaan kanssamme. Kesälomalla sitä ihmismieli heittäytyy vallan hurvattomaksi, kun otin ja tempasin Kemijokeen uimaan. Asiaan oli kyllä Pilvillä paljon vaikutusta.

Tiistaina startattiin jälleen eteenpäin. Leevi lähti junalla Raaheen, Pilvi jäi kotiinsa Rovaniemelle ja me matkasimme Sallaan. Sallassa kävimme valloittamassa Sallatunturin hikisenkuumassa säässä. Hyttyset ja vesisateet ajoivat meidät vaellusreissun jälkeen palautumaan ja rentoutumaan eikä tämä ollut huono veto ollenkaan, että kesälomalla ottaa välillä ihan rennosti. 

Sallasta suunnattiin Kuusamoon jälleen sukuloimaan. Tietenkin sitä piti käydä heittämässä lenkki koirien kanssa upeissa Kuusamon maisemissa. Kuusamosta ajoimme koiraystävien luokse Posiolle, jossa kävimme valloittamassa Riisitunturin. Riisitunturi ei ihan osu jokaisen ajoreitin varrelle, mutta tuolla kannattaa kyllä poiketa jos et ole Riisitunturia vielä käynyt valloittamassa. 

Posiolta hurautimme Kajaaniin treffaamaan Suvia. Kajaanissa yövyimme omassa puskaparissa, joka jää historiankirjoihin mielenkiintoisena yöpymisenä. Peten syntymäpäivän aamuna lähdettiin jälkeen eteenpäin suuntana Lieksassa sijaitseva leirintäalue Rekiniemi. Rekiniemi pienenä idyllisenä ja siistinä leirintäalueena oli näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka.

Sitten meillä olikin edessä reissun pisin ajomatka. Ajoimme Lieksasta poikki Suomen Isokyröön Lukkuhakaan. Isokyrö valikoitui reissumme päätepisteeksi, koska siellä järjestettiin ryhmänäyttely sunnuntaina 2.8.2020. Veikko täytti 10.5.2020 2 vuotta, joten sitä viimeistä sertiä lähdettiin kokeilemaan ja sehän suureksi iloksi tuli ensimmäisellä yrittämällä. Helmikin pääsi ensimmäistä kertaa näyttelyyn eikä Helmilläkään mennyt huonosti. Tähän oli hyvä päättää kesälomareissu ja suunnata sunnuntai-iltana kohti kotia. 16 päivää oltiin reissussa ja kilometrejä kertyi 2.500. Kokonaisuutenaan oikein onnistunut ja mahtava reissu. 

 Tähän alle keräsin jälleen valokuvia meidän reissulta ja koiranäyttelystä. Koronasta huolimatta pidetään mieli virkeänä ja tehdään asioita mistä nautitaan.